ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
Pääkirjoitustoimittaja Olli Kivinen (1939–2014) oli kaivannut
”ajatusmyllyjä” HS-yliössään jo marraskuussa 2001. Oikeusoppinutta
Peter Ekholmia (1956–2014) ja politologi Tuomas Forsbergiä
(s. 1967) seuraten hän katsoi, että Euroopan yhdentyminen ja
globalisaatio lisäsivät tarvetta ”maamme päämäärien ja aseman”
uuden laiseen tutkailuun. Pysyvän aivoriihen kaltaiset think tankit
eivät Kivisestä kilpailisi perinteisten tiedontuottajien, virkavallan
tai olemassa olevien ”pohdiskelukeskusten” kanssa, vaan muodostaisivat
”painostusryhmistä vapaan ja nopean” yleishyödyllisen
systeemin. Ne ”kansantajuistaisivat” ja ”yksinkertaistaisivat” asioi ta
”riippumattomina” ja ”kevyinä organisaatioina”. Kivinen korosti
yhteyttä journalismiin ja huomautti epätieteellisyyden haitoistakin,
mutta hän hyväksyi ajantasaista toiminnan ”käsikirjaa” rakentaville
ja vaihtoehtoja selvittäville ajatusmyllyille niin spekuloinnin
kuin hairahduksetkin.
Ministeriöselvityksessä 2005 pitäydyttiin vielä lainasanassa edes
yrittämättä kääntää sitä. Sana ”ajatushautomo” on vakiintunut
vasta 2008 alkaen, samoin rinnakkaismuoto ”ajatuspaja”. HS kertoi
1999 vielä ”ajatustankeista” ja ”-pankeista”. Ruotsiksi on puhuttu
yleisesti 80-luvulta alkaen pajapohjaisesti tankesmedjasta,
saksaksi 70-luvulta lähtien samamerkityksisesti Ideenschmiedestä,
mutta myös tehdasmaisempi Ideen- tai Denkfabrik käy laatuun.
Hollanniksi englanninkielinen ilmaus kääntyy kätevimmin denktankiksi,
tanskaksi tænketankiksi ja norjaksi tenkjetankiksi. Ranskassa
suositaan 60-luvulta alkaen vaalittua laboratoire d’idéesiä.
Laboratoriotermiin turvaudutaan usein espanjassakin, jos kohta
hyödynnetään mieluusti, kuten slaavilaisissakin kielissä, kiertoilmauksia
asiantuntija- tai tutkijaryhmistä. Myös portugaliksi
puhutaan yleisimmin grupo de reflexãoista. Unkarissakin osa toimijoista
haluaa olla kutatóközponteja, ”tutkimuskeskuksia”, mutta
yleissana agytröszt tarkoittaa ”aivoyhteenliittymää”. Se vastaa viron
ajutrustia, ajatusfirmaa. Muista virolaisista vastineista mõttekoja,
-koda ja -kojad merkitsevät mietekotaa, -taloa ja -kamaria.
Merkillisen hyvin nimityksissä on lujittunut vaikutelma riippumattomasta
ja pyyteettömästä pohtijuudesta.
Myönteistä kaikua termissä lisää tapa kehua sillä monipuolisia
ajattelijoita. Chicagon slummeissa työskennellyttä nuorta antropologia
ja tulevaa UCLA-professoria Frederick Ericksonia (s. 1941)
54