ajatuspajoista

Recommendations

Info

Tapausesimerkki – Filosofian Akatemia Oy siihen sekä yksilön elämän kannalta ratkaisevana että koko kansakunnan tulevaisuuden hyvinkin pelastavana ilmiönä. ”Meillä nousi aika nopeasti Frank Martelan tutkima sisäinen motivaatio keskeiseksi tutkimuskohteeksi”, Järvilehto muotoilee n & n:lle. Paremminkin on niin, että Martela on omalla tutkijanurallaan pyrkinyt keskittymään tähän aihepiiriin, siinä missä FA on yhä vahvemmin esiintynyt ”sisäisen motivaation johtamisen” asiantuntijatalona ja sen mukaan räätälöidyn valmennuksen palveluntarjoajana. Teema tuskin nousi kovinkaan ”nopeasti” 2009 perustetun firman ytimeen; se mainittiin eri yhteyksissä vasta 2013 ja esiteltiin painokkaasti keväällä 2014 Martelan & Jarengon 82-sivuisessa ohjelmapuheenvuorossa Sisäinen motivaatio. Taustalla on yksityisessä yhdysvaltalaisessa Rochesterin yliopistossa psykologian professorina toimivan Edward L. Decin (s. 1942) 70-luvulta alkaen kehittelemä teoria ja tutkimusohjelma ’intrinsisestä motivaatiosta’. Hän on sittemmin hionut ja testannut oletuksiaan ja asettanut ne ’itsedeterminaatioteorian’ eli SDT:n kehyksiin kollegansa, raportissa jo tavatun professori Richard M. Ryanin kanssa. FA:lle perustavaa laatua olevan tärkeä käsite ’sisäinen motivaatio’ vain on sekin jotain muuta kuin firman itse alkulähteistä ammentamaa ja maahantuomaa asiaa. Suomessa termiä käytettiin jo varhain Konrad Lorenzin (1903–1989) 50-lukulaisen etologisen analyysin välineenä, mutta sitä on hyödynnetty kasvatuksenkin yhteydessä jo 70-luvulta lähtien. Viimeistään Holopaisen väitöskirjassa 1990 esitetään Decin nojalla perusasiat ja Sundholmin osin Deci-kirjeenvaihtoonkin nojaavassa väitöksessä 2000 otetaan esiin myös niiden organisaatiosovellukset, joita molempia Jarenko, Martela ja Järvilehto esittelevät suomalaisille kuin ennenkuulumattomuuksia vain Deciin, Ryaniin ja muihin eturivin yhdysvaltalaistutkijoihin viitaten. He voivat hyvin ammentaakin kernaammin amerikkalaisesta kuin suomalaisesta tutkimuksesta, mutta sekin asetelma hämää. Jälleen näet tarjoituu väliportaaksi itseavun ja organisaatiokehittämisen kevyempi, soveltavampi ja mutkia suoristava lajityyppi. Martelan viime vuosina solmimat suhteet Deciin ja Ryaniin eivät muuta tätä asiaa. Hänestä on selvästikin tulossa yksi sisäismotivaatiotutkimuksen jatkajista, mutta hänen ja hänen firmansa sille suomaa yleiskäyttöä leimaa ei-skolaari perinne. 347
Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin Johtamisprofessorista konsultiksi sukeutunut Kenneth W. Thomas (s. 1943) kokosi perusasiat jo Intrinsic Motivation at Workiinsä (2000). Kun empowermentin kaltaiset uudet aatteet tulivat 90-luvun alusta alkaen amerikkalaiseen työelämään, duunareista tuli partnereita, tottelijoista kumppaneita ja palkollisista assosiaatteja: osallistamiskehityksessä korostui ”työntekijöitten tarve tuntea Intohimoa työtään kohtaan ja saada siitä Täyttymystä”. Thomas mainitsee Decin & Ryanin ohella ”uudet manageerausgurut”. Deciryanilaista sisäsyntyistä motivaatiota alleviivaa johtajuuskonsultti Gill Theory and Practice of Leadershipissään (2006). Niin ikään antologia Creative Enterprise (2007) toistaa intrinsisten vaikutinten organisationaalista ilosanomaa. Manageri- ja tunneälykonsultti D’Souza kytki sen 2012 bisneslehtijutussaan motivaatioguru Robbinsin linjaan, jossa toimitaan ensin ja tiedetään sitten. Jopa IT-yrittäjä Kingin verkkosivuoptimointiopas Speed Up Your Site (2003) sisältää luvun aiheesta. ’Motivaatio’ sinänsä on viimeistään teollisuustuotannon organisointia ja johtamista tutkineesta Riggsistä alkaen 70-luvun lopulta liitetty tuottavuuden mittaamiseen ja parantamiseen. Tässä perinteessä esimerkiksi Sinkin Productivity Management (1985) otti nimenomaan mukaan analyysiin sisä- ja ulkosyntyisen motivaation eron (Decia tosin mainitsematta). Ei ole vetävää ja myyvää bisnesopasta ilman tuottavuusparannuslupausta. Myös Martelan & Jarengon Draiville mallin antanut Drive (2011) alkaa kunnianteolla Decille. Tekijä Pink esiteltiin II.7:ssä. Hänen kirjaansa edelsi Deci & Ryan -sovelluksena Lawrencen organisaatiokehittämismanuaali Driven (2000). Näiden intrinsisiä vaikuttimia ja työn iloa korostavien Draivin pohjatekstien ohessa voi mainita Schacterin osoittaneen jo 1989, että jo Taylorin seuraaja Morris Llewellyn Cooke (1872–1960) painotti ei-rahallista, työtaidosta nousevaa motivaatiota jo 1910-luvulla tavalla, jota Taylor sekä kannatti että ennakoi. Johtamistaidon historioitsija Wrege vahvisti 1991, että insinöörikonsultointina ja piiskurimanageerauksena osin hyvistäkin syistä pidettyyn taylorismiin kuului alun alkaen ymmärrys aineettomankin palkitsemisen merkityksestä, vaikka koko sana ”motivaatio” yleistyi bisneskirjoittelussa vasta 20-luvulta alkaen. DiSalvonkin noteeraaman Driven kaltaisista hittikirjoista intoilijat harvemmin tuntevat alan historiaa. 348
Page 1 and 2:
HANNELE HUHTALA & SAMI SYRJÄMÄKI
Page 3 and 4:
HUHTALA HANNELE SY RJÄ MÄKI SAMI
Page 5 and 6:
Sisältö TIIVISTELMÄ 5 ALUKSI - M
Page 7 and 8:
Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuk
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
ALUKSI - MEIDÄN FILOSOFIAMME tarka
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
II.1 Ajatushautomoiden historiaa Si
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
Page 191 and 192:
Page 193 and 194:
III.1 Tarina, tekijät ja tavoittee
Page 195 and 196:
Page 197 and 198:
Page 199 and 200:
Page 201 and 202:
Page 203 and 204:
Page 205 and 206:
Page 207 and 208:
Page 209 and 210:
Page 211 and 212:
Page 213 and 214:
Page 215 and 216:
Page 217 and 218:
Page 219 and 220:
Page 221 and 222:
Page 223 and 224:
Page 225 and 226:
Page 227 and 228:
Page 229 and 230:
Page 231 and 232:
Page 233 and 234:
Page 235 and 236:
Page 237 and 238:
Page 239 and 240:
Page 241 and 242:
Page 243 and 244:
Page 245 and 246:
Page 247 and 248:
Page 249 and 250:
Page 251 and 252:
Page 253 and 254:
Page 255 and 256:
Page 257 and 258:
Page 259 and 260:
Page 261 and 262:
Page 263 and 264:
Page 265 and 266:
Page 267 and 268:
Page 269 and 270:
Page 271 and 272:
Page 273 and 274:
Page 275 and 276:
Page 277 and 278:
Page 279 and 280:
Page 281 and 282:
Page 283 and 284:
Page 285 and 286:
Page 287 and 288:
Page 289 and 290:
Page 291 and 292:
Page 293 and 294:
Page 295 and 296:
Page 297 and 298: Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuk
Page 347: Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuk
Page 399 and 400:
Page 401 and 402:
Page 403 and 404:
Page 405 and 406:
Page 407 and 408:
Page 409 and 410:
Page 411 and 412:
Page 413 and 414:
Page 415 and 416:
Page 417 and 418:
Page 419 and 420:
Page 421 and 422:
Page 423 and 424:
Page 425 and 426:
Page 427 and 428:
Page 429 and 430:
Page 431 and 432:
Page 433 and 434:
Page 435 and 436:
Page 437 and 438:
Page 439 and 440:
Page 441 and 442:
Page 443 and 444:
Page 445 and 446:
Page 447 and 448:
Page 449 and 450:
Page 451 and 452:
Page 453 and 454:
Page 455 and 456:
Page 457 and 458:
Page 459 and 460:
Page 461 and 462:
Page 463 and 464:
Page 465 and 466:
Page 467 and 468:
Page 469 and 470:
Page 471 and 472:
Page 473 and 474:
Page 475 and 476:
Page 477 and 478:
Page 479 and 480:
Page 481 and 482:
Page 483 and 484:
Page 485 and 486:
Page 487 and 488:
Page 489 and 490:
Page 491 and 492:
Page 493 and 494:
Page 495 and 496:
IV.1 Filosofian Akatemian kriittise
Page 497 and 498:
Page 499 and 500:
Page 501 and 502:
Page 503 and 504:
Page 505 and 506:
Page 507 and 508:
Page 509 and 510:
Page 511 and 512:
Page 513 and 514:
Page 515 and 516:
Page 517 and 518:
Page 519 and 520:
Page 521 and 522:
Page 523 and 524:
Page 525 and 526:
Page 527 and 528:
Page 529 and 530:
Page 531 and 532:
Page 533 and 534:
Page 535 and 536:
Page 537 and 538:
Page 539 and 540:
Page 541 and 542:
Page 543 and 544:
Page 545 and 546:
Page 547 and 548:
Page 549 and 550:
Page 551 and 552:
Page 553 and 554:
Page 555 and 556:
Page 557 and 558:
LIITE 1 - Filosofian Akatemian filo
Page 559 and 560:
Page 561 and 562:
Page 563 and 564:
Page 565 and 566:
Page 567 and 568:
Page 569 and 570:
Page 571 and 572:
Page 573 and 574:
Page 575 and 576:
Page 577 and 578:
Page 579 and 580:
Page 581 and 582:
Page 583 and 584:
Page 585 and 586:
Page 587 and 588:
Page 589 and 590:
Page 591 and 592:
Page 593 and 594:
Page 595 and 596:
Page 597 and 598:
Page 599 and 600:
Page 601 and 602:
Page 603 and 604:
Page 605 and 606:
Page 607 and 608:
LIITE 2 - Lauri Järvilehdon haasta
Page 609 and 610:
Page 611 and 612:
Page 613 and 614:
Page 615 and 616:
Page 617 and 618:
show all

ajatuspajoista

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?