ajatuspajoista

Liite 1
työttömäksi” kertaa urbaanin legendan. 40-luvulla anonyymin
pankkiirin suuhun laitettu lause alkoi elää omaa elämäänsä
80-luvulta lähtien. Järvilehdon malliin sitä käyttävät esimerkiksi
Culp & Smithin Managing People (Including Yourself) (1992) ja St.
Johnin Stupid, Ugly, Unlucky and Rich (2005). Filosofian Akatemia
Oy:n Monster-hakukoneyrityksen kanssa tekemien yhteistöitten
takia on erikseen mainittava myös siitä, että Upeaa työtä! -kirjan
toistaman valelainauksen tapaa myös Monsterin perustajan Jeff
Taylorin urasuunnitteluoppaasta Monster Careers (2005).
Upeaa työtä! vetoaa Eleanor Rooseveltiin (1884–1962). Hän oli
kuulemma kehottanut: ”Tee joka päivä yksi asia, joka pelottaa sinua.”
Yhdysvaltain ensimmäinen nainen 1933–1945 ei sentään heittäytynyt
näin personaali treenarilliseksi, vaikka hän kiistatta osallistuikin
oma-avun historialliseen kunniallistamiseen. Hän näet
kertoi You Learn by Livingissään (1960) olleensa liian arka lapsi, ja
neuvoi, että rampauttavaa pelkoa vastaan kannattaa yrittää tehdä
asioita, joita ei usko pystyvänsä tekemäänkään. Windin & kumppanien
The Power of Impossible Thinkingissä (2006) ja Torabin
Psych Yourself Richissä (2010) sanat ovat jo Järvilehdon niille antamassa
asennossa Eleanor-viittauksineen kaikkineen. Huono siteeraus
on ehkä sentään parempaa kuin kolumnisti Mary Schmichin
(s. 1953) malli. Hän lataa näennäisrooseveltilaisen neuvon Wear
Sunscreenissään (2008) omana oivalluksenaan.
Upeaa työtä! kääntyy myös Winston Churchillin (1874–1965)
puoleen. Tai väittää kääntyvänsä. Viitteettömäksi jäävä mutta
brittiläiselle konservatiivipoliitikolle kirjattu sutkautus pessimististä
näkemässä hankaluuden kaikissa tilaisuuksissa ja optimistissa
näkemässä tilaisuuden jokaisessa hankaluudessa on epäperäinen.
Sen kyllä liittävät Churchilliin täsmälleen samoin kuin Järvilehto
esimerkiksi Suttonin 1000 Pocket Positives (2005) ja Meshelin The
Opportunity Magnet (2010).
”Churchillin väitetään sanoneen, että hän rakastaa oppimista
mutta vihaa sitä, että häntä opetetaan”, väittää puolestaan Järvilehdon
Hauskan oppimisen vallankumous ilman noottia tai lainausmerkkejä.
Lähes noin Churchill tokaisi alahuoneessa marraskuussa
1952: ”Minä olen henkilökohtaisesti aina valmis oppimaan,
vaikken aina pidäkään opetettavana olemisesta.” Järvilehdon hieman
muunnetussa muodossa sitä lainaavat esimerkiksi Mithaug
557