ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
tuotoksia Valkoisen talon auditoriossa USA:n johtaville oppimisja
teknologia-alojen päättäjille.” Järvilehto hehkutti samalla ”orastavia
menestystarinoita”:
Mobiilipelialalla Suomi on noussut pikkujättiläiseksi, joka tuottaa kansainvälisen
mittakaavan menestystarinoita Roviosta Supercelliin. Vaikka
peliteollisuuden liikevaihto oli vuonna 2012 vasta 250 miljoonaa euroa
(Yle, 2013), on se jo useamman vuoden kasvanut jopa yli 50 % vuositahtia.
Kansainvälisesti pelimarkkinoiden koon on arvioitu kasvavan 112
miljardiin dollariin vuoteen 2015 mennessä [mutta jäi noin 75 miljardiin,
toim. huom.]. Supercellin miljardiluokan kauppahinta vuonna 2013 antaa
osviittaa siitä, että tulevaisuudessa Suomen vienti voi olla uudenlaista
sisältöä tuottavien nörttien kapeilla harteilla.
Pelialan menestyksistä Järvilehto näytti johtavan opetusalalle tarpeen
ottaa niistä opikseen. Päättäjät olivatkin kuulolla. Vesterbacka
sanoi HS:lle lokakuussa 2014, että ”Playful Revolution of Learning”
-projektia oli kypsytelty Roviolla jo kolme vuotta. Järvilehdon kirjaa
päällimmäisenä takeenaan käyttäneellä yhä avoinna olevalla
Fun Learning -sivustolla oppimisyksikön ja hankkeen hyvyyttä
teroittaa esimerkiksi opetusministerinä 2013–2014 ja filosofianopettajana
1996–2007 työskennellyt Krista Kiuru (s. 1974) (sd).
Syksyllä 2014 filosofianakatemialaisia haastateltiin Yle Oppiminen
-sivustolla. ”Toivottavasti suomalaisissa kouluissa ryhdytäänkin
pian systemaattisesti opettamaan luonteenvahvuutta ja tervettä
sisua”, Lahti linjasi. ”Kannattaa iloita pienistä asioista. Siinä
ei ole mitään väärää”, opasti Martela. Neuvonen säesti FA:n jouluisessa
uutiskirjeessä: ”Jos koemme epävarmuuden uhaksi, juutumme
lähinnä varmistelemaan. Emme silloin opi uutta, vaan
pikemminkin yritämme vakuuttua jo aiemmin oppimastamme.
Mutta voimme myös yrittää syleillä epävarmuutta, ja yrittää olla
kokematta sitä uhkana. Silloin meillä on varaa uteliaisuudelle.
Mielemme on avoin, ja tapahtuu aitoa oppimista ja kasvua.” Liberan
haastattelussa 2016 Lahti jatkoi:
Satsaisin voimallisesti seuraavan sukupolven ajattelun ja harkintakyvyn
kehittämiseen liittämällä peruskoulujen opetusohjelmaan ei-kognitiivisten
taitojen, kuten luonteenvahvuuksien ja hyveiden suunnitelmallisen
kehittämisen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi myötätunnon, empatian,
368