ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
mielipideteksissään, mutta Tahdonvoiman käyttöohje ja Valonöörit
eivät suo tähän mahdollisuuksia tai ainakaan riittäviä eväitä. The
Art of the Dealin lainatut painotukset ovat näiden oppaiden kanssa
huomattavasti paremmin yhteensopivia kuin niiden tekijän ansiokas
Keskisuomalainen-kirjoitus.
”Älä tyydy pieniin päämääriin. Ajattele ISOSTI (kun nyt kerran
kumminkin ajattelet)”, kehotettiin FA:n Sisun juhlavuoden
kunniaksi avatuilla avoimilla Facebook-sivuilla helmikuussa 2015.
Tekstiä koristi Martelan piirtämä kuva. Mainitsematta jäävä pohjateksti
on Trump: ”Ajattelen mielelläni isosti. Niin on ollut aina.
Minulle se on yksinkertaista: jos nyt kerran aikoo ajatella, miksei
ajattelisi isosti. Useimmat ihmiset ajattelevat pienesti, koska
useimmat ihmiset pelkäävät menestystä, pelkäävät päätöksentekoa,
pelkäävät voittamista. Ja se antaa minun kaltaisilleni ihmisille
suuren edun.” Jääköön tässä täsmennys siitä, kuinka paljon
Lahden kolumneissa puhutaan menestyksestä ja niin pelon kuin
muustakin voittamisesta. On sentään arveluttavampaa, että Suomen
valtionhallinnon kehitysryhmä Muutoksentekijät raportoi
blogissaan joulukuussa jalkautumisestaan Slush-tapahtumaan yhdistämällä
jo otsikossaan ”intohimon” ja think bigin. Tarvitaan
pitkä lainaus:
Sen lisäksi, että meillä jokaisella oli omaan työhönsä liittyviä henkilökohtaisia
intressejä, tavoittelimme myös yhteistä oppimiskokemusta,
joka olisi skaalattavissa joka puolelle hallintoa. […] lähdimme hakemaan
uusia toimintamalleja ja ideoita hallituksen painopistealueiden toimeenpanon
vauhdit[t]amiseen. […]. Tarkoituksemme oli myös arvioida, voitaisiinko
Slush-tyyppistä tapahtumaa hyödyntää jatkossa systemaattisemmin
osana hallinnon uudistamista ja soveltaa jo luotua toimintamallia
selkeämmin osana erilaisia kokeiluja. […] Digi oli läpileikkaavasti
teemana kaikkialla, appsit ja eri toimialojen ”uberisoituminen”. […]
Moni puhuja totesi, että tarvitaan enemmän ekosysteemiajattelua: pitää
rakentaa eri toimialojen sisällä ja välillä vahvempia vuorovaikutus- ja
muita suhteita, uutta työnjakoa sekä kehittää entistä luovempia suhteita
erilaisiin rahoittajiin, kansalaisiin, dataan (tietoon) ja teknologiaan
(etenkin digitaaliseen). Käynnissä on muutos, jossa palvelujen käyttäjät
osallistuvat yhä useammin myös palvelujen kehittämiseen yhdessä perinteisten
palveluntuottajien kanssa.
484