ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
filo sofiaa tavoitellut Epikuros (341–270 eaa.) ei suinkaan viisastellut
mitään tämänkaltaista. Norman Wentworth DeWitt (1876–
1958) kyllä meni niin väittämään 50-luvulla, mutta tekstuaalista
tukea väitteelle ei ole. Järvilehdon suinkaan ole tarvinnut lehteillä
tuon kanadalaisen latinistin kirjoituksia. Samaa väitettä on jakanut
IBM:n Think-lehden 1958 malliin vaikkapa Griffinin Business
with a Purpose (2010).
Jo Mestariajattelijassaan Järvilehto ulotti antiikkituntemuksensa
kreikkalaisten perillisiinkin: ”Kuten roomalaisfilosofi Seneca
teroitti: ’Onnekkuus on sitä, kun valmistautuminen kohtaa
mahdollisuuden.’” Seneca nuorempi (n. 4 eaa.–65 jaa.) vain ei koskaan
teroittanut tätä. Sen sijaan tuollaisia tähdenteli yhdysvaltalainen
kaupparatsu Elmer G. Leterman (1897–1982). Vasta eräässä
naisyrittäjien haastattelukirjassa vuodelta 1999 siihen saakka Letermanin
vastuulle pantu mietelmä kiinnitettiinkin Senecaan. Jo
ennen Letermanin vakuutusmyyjäuraa liikkui amerikkalaisessa
julkisuudessa eri versioita sanonnasta. Yksi nuorisolehti lohkaisi
1912, että onnekas löytää onnen valmistautumisen ja tilaisuuden
kohtaamispisteestä. Toinen toimite sanoi 1906, että onni syntyy
kyvykkyyden ja tilaisuuden tavatessa. Kumpikaan ei mainitse
Senecaa, jolla esiintyy vain viittaus siihen, ettei parhaan painijan
tarvitse osata perusteellisesti kaikkia lajinsa konsteja, kunhan hän
harjaantuu pariin niistä ja tarttuu tilaisuuteen soveltaa niitä. Tuurista
ei puhuta niin kuin ei yleensäkään stoalaisuudessa, minkä
filosofian tohtorin voisi ajatella tietävänkin. Järvilehdon näennäisen
filosofisitaatin tapaa monista johtajuus-, valmennus-, itse aputai
inspiraatiokirjoista, joissa sitä väitetään samaan tapaan Senecasitaatiksi.
Esimerkkeinä mainittakoon Berryn & Colen Don’t Stuff
Up the Sale (2008), Osteenin Love Your Life (2008) ja Hillsonin
Creating Value from Risk (2010). Raportin Johdannossa lainattu
LeBoeufin The Millionaire in You (2002) nimittää sitä säällisesti
”vanhaksi sanonnaksi”.
Filosofian Akatemian filosofian tohtorin luulisi ammentavan
filosofiatietämyksensä muualta. Lisäksi olettaisi, että Csikszentmihalyin
teorian istuminen Buechner–Leterman-linjan peukalosääntöihin
herättäisi halun epäillä flow’n tieteellisyyttä edes, kuten
filosofit sanovat, argumentin vuoksi. Myös Martela ottaa vauhtia
Senecasta. ”Aivan kuten näytelmässä, niin myös elämässä merkitsee
248