ajatuspajoista

Tapausesimerkki – Filosofian Akatemia Oy
vaikutusten minimointia pimeässä huoneessa eli pysymistä ”boksin
sisäpuolella”. Kihnin 70–80-luvun konsulttislangiin jäljittämää
(mutta viitoittamatta jättämää) laatikkopuhetta on kuultu
vähintään neljännesvuosisadan ajan.
Lähtökohdaksi voi tarjota australialaisen biologin Charles
Birchin (1918–2009) ja yhdysvaltalaisen teologin John B. Cobbin
(s. 1925) The Liberation of Lifea (1981). Siinä boksi edusti asiaankuuluvaksi
katsottua ja sen ulkopuoli asiaankuulumattomana pidettyä,
kun taas laatikon sisälle laitettu vieteriukko (jack-in-thebox)
havainnollisti tieteellistä selitystään odottavaa ilmiötä. Kaksikon
sanoin maailma ei kuitenkaan ”rakennu sarjasta toisiinsa
kiinnittymättömiä laatikoita”. Lisäksi ”ukon laittaminen laatikkoon
muuttaa ukon luonnetta”. Birchin & Cobbin mukaan kuvaan
kuului myös ”metafyysinen viitekehys”. 90-luvun puolivälistä
lähtien tehokäyttöön päässeelle kehotukselle noutaa oivallukset
boksin ulkopuolelta osattiin laittaa kampoihin jo 00-luvun
alussa. Medianeuvonantaja Cheyfitz suositti 2003 boksin sisäpuolista
ajattelua yrittämisperiaatteeksi ja menestysreseptiksi tarkoittaen
typeryyksistä pidättäytymistä. Mainosmies Schenck taas vakuutti
2006, että ihmisistä pääsee luovin puoli esiin, kun heidät
ahdistetaan ”boksin sisäpuolelle”.
”Ihmiset tulevat innovatiivisiksi kun hän ovat laatikossa.”
Tässä muodossa jakoi Järvilehto Twitterissä helmikuussa 2015 jo
80-luvulta lähtien innovaatioista puhuneen ekonomistiprofessori
Bengt Holmströmin (s. 1949) nimiin panemansa mietelmän. Perään
hän twiittasi fantasiakirjailija Terry Pratchettin (1948–2015)
sutkautuksen: ”Innostun boksin ulkopuolisesta ajattelusta enemmän,
kun saadaan näyttöä ajatustapahtumista sen sisäpuolella.”
Sitä on levitetty ainakin kuutisen vuotta vailla lähdetietoa muun
muassa oireellisen nimetyissä Ladleyn A Guide to Understanding
Information as an Assetissa (2010) ja Sanfordin The Responsible
Businessissa (2011). Järvilehto itse kuului ennen jostain poimimaansa
Holmström-varianttia thinking outside the boxin kylväjiin.
”MacGyver-ajattelija kyseenalaistaa normit ja uskomukset ja keksii
’boksin ulkopuolelta’ paremman tavan toimia”, hän opetti blogissaan
syyskuussa 2009. Kaksi vuotta myöhemmin Järvilehto
sanoi markkinoinnin tavoitteeksi erottautumisen eli pääsyn ”kentän
tai ’boksin’ ulkopuolelle”. Ahosen & Luodon Markkinointi
325