ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
edistyksellisen keskustalaiseksi luonnehdittavissa olevalla The
Spirit of Democratic Capitalismillaan (1982) laajan lukevan yleisön
tietoisuuteen noussut professori julkaisikin hiljan omaelämäkerrallisen
teoksen kääntymisestään liberaalista vanhoilliseksi. Novakin
herätteestä ja esipuheistamana syntyi myös Templeton-säätiössäkin
työskennelleen taloustohtori-liike strategi Ted Mallochin
(s. 1952) uskovaisten menestysyrityksiä ruotiva Doing Virtuous
Business (2008/2011). Kutsumustyötä Järvilehto on totisesti saanut
esitellä suomalaisessa julkisuudessa. Sille ovat palstatilaa suoneet
niin Talouselämä kuin Oikotiekin. Yleisradion haastattelussa Järvilehto
herkesi joulukuussa 2014 runolliseksi: ”Kutsumustyössään
olevalla ihmisellä on asioihin pienen lapsen kaltainen innostus.
Hänen silmissään on syvän antautumisen valo. Minulla on missio,
että näitä valoja syttyisi enemmän Suomeen.”
Järvilehto väittää siis arkistaneensa ja normaalistaneensa vielä
hiljattain suurieleiseltä ja epämääräiseltä kuulostaneen ’kukoistus’-
käsitteen. Tosiasiassa hän on tuonut Suomeen sen distinktiivisen
yhdysvaltalaisen, enemmän tai vähemmän uskonnollisvivahteisen
ja menestysteologiamausteisen version, jonka monista piirteistä
vapautuminen kesti täällä hyvin pitkään. Tätäkään ulottuvuutta
FA:n toiminnassa ei ole huomattu. Vaikkei asialla muuten olisi
väliä, firman yhteiskunnallisen vaikuttamistyön ja kutsumukseen
vetoamisen takia pitää puida lyhyesti filosofianakatemialaisten
uskontosuhteitakin. Martela selitti oman asemoitumisensa blogitekstissään
marraskuussa 2010. Hän sanoi kuuluvansa evankelisluterilaiseen
kirkkoon lähimmäisenrakkauden ja yhteisöllisyyden
arvojen takia. Mainittuaan kirkon koti- ja ulkomaisen työn vähäosaisten
puolesta Martela jatkoi siitä ”itsekeskeisyyden” vastavoimana:
”Kaupallistuneessa nykymaailmassa tarvitaan ehkä enemmän
kuin koskaan instituutiota, joka puolustaa ei-kaupallisia, hengellisiä
arvoja. Tarvitaan instituutioita, jotka eivät ole markkinaehtoisia,
vaan joita ajaa jokin arvokkaampi päämäärä. […] Erilaisia
ei-kaupallisia, hyvään pyrkiviä järjestöjä on toki pilvin pimein.
Kirkko eroaa näistä kuitenkin sen valtavan koon ja vaikutusvallan
ansiosta. Kirkosta eroamisten määrä on ollut jo pitkään kasvussa
ja tapetilla, mutta on muistettava, että vieläkin 4,2 miljoonaa
suomalaista eli 78,5% kansasta kuuluu evankelis-luterilaiseen
458