ajatuspajoista

Liite 1
Sanoiko James näin? Ei.
Lausetta on kyllä väitetty Jamesin sanomaksi vähintäänkin
Reader’s Digestin vuosikerrasta 1943 alkaen. Sitä on ahkerasti otettu
mukaan erilaisiin sitaattikokoelmiin. Viime aikoina se on esiintynyt
Lahden lainaamassa muodossa esimerkiksi Schiraldin The Self-
Esteem Workbookissa (2001), Langen Bleedership. Biblical First-Aid
for Leadersissä (2005), Williamsin & Thomasin Total Life Coachingissa
(2005), Blackin Live Life from the Heartissa (2007) ja Zerfosin
Stress Less and Enjoy Each Dayssä (2012).
Tässäkin tapauksessa siis väitetty filosofiaperäisyys tai filosofipohjaisuus
osoittautuu sekä tekositaatiksi että koutsikierrätykseksi.
Wittgenstein
Lahti on lainannut blogissaan useita kertoja yhtä Ludwig Wittgensteinin
nimiin viemäänsä lausetta. Sen mukaan ”Kielemme rajat
merkitsevät maailmamme rajoja”. Voisi ajatella, että korrekti muoto
”Kieleni rajat merkitsevät maailmani rajoja” olisi helppo löytää,
samoin kuin sen lauseen lähde eli 1922 englanninnettu ja 1971 suomennettu
saksankielinen Tractatus logico-philosophicus (1921).
Me-muodossa lausetta on Lahden tapaan käyttänyt brittifilosofi
Bernard Williams (1929–2003). Sen tapaa sekä monikon että
yksikön ensimmäisessä persoonassa mitä vaihtelevimmissa teoksissa,
joskus Wittgensteinille kirjattuna ja toisinaan ei. Brainy-
Quote jakelee sitä Lahden suosimana versiona.
Einstein
Eräänlaisena hyvityksenä monille tässä raportissa käsitellyille
Einstein- virhelainauksilleen Järvilehto siteeraa fyysikkoa melko
säällisesti uusimmassa suomenkielisessä teoksessaan. Monenkirjavia
kuvitelmia kertoo, kuinka ”Einstein kerran sanoi: ’Mielikuvitus
on tietoa tärkeämpää. Tieto on rajallista, kun taas mielikuvitus
sisältää koko maailman.’” Lähdeluetteloon sisältyy Einsteinin sanomisista
koottu ja hänen nimellään hänen elinaikanaan julkaistu
toimite Cosmic Religion. With Other Opinions and Aphorisms (1931).
Siinä todella esiintyvät Järvilehdon lainaamat lauseet.
567