ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
”eliminoimalla kaikki sellaiset seikat, jotka eivät tue kutsumustasi
täysin”.
Neljättä askelta hän pohjusti näin: ”Aristoteleen mukaan kutsumuksesi
on siellä, missä taitosi kohtaavat maailman tarpeet.”
Kuten osiossa II.4 kerrottiin, Järvilehto muovasi tästä oman tunnuslauseensa
”Kutsumuksesi on siellä, missä intohimosi kohtaa
maailman tarpeet”. Martelan puutteellisesti ja jälkijunassa 2015
tarjoama kuvaus aforismin todellisesta alkuperästä ei ole estänyt
filosofian akatemialaisia jatkamasta sen käyttöä, vaikka tapaus ei
kerro hyvää sen enempää firman tiedoista kuin taidoistakaan.
Näennäis aristoteelinen ajatelma antaa ymmärtää, että yksilön itsemuokkaus
tapahtuu korkeampaa yhteishyvää varten. Joulukuussa
2010 Ajattelun ammattilainen verkkojulkaisi kirjoituksen
”Kutsumus ja yhteiskunta”:
Jos koulutamme lapsemme kutsumuksellisiksi asiantuntijoiksi, rakennamme
samalla yhteiskuntaa, joka koostuu verkottuneista alojensa intohimoisista
tuntijoista. Nämä verkottuneet ekspertit tekevät työnsä loistavasti
siksi, että he rakastavat sitä, mitä tekevät – eivät kuitatakseen
jättibonukset tai saavuttaakseen toimistohuoneen ylimmästä kerroksesta.
Kutsumuksellisuuden tavoittelu ei ole tärkeää vain yksilön hyvinvoinnin
kannalta. Se on keskeistä myös, jos haluamme synnyttää yhteiskunnan,
jossa ihmisillä on aidosti hyvä olla.
Aristotelesta tai ainakin yhteiskuntaa tarvitaan oikeuttamaan itseen
ja uraan keskittyminen. Muuten ’kutsumus’ olisi vain versio
k-sanaa käyttämättömän Steve Jobsin 2005 pitämästä ja Järvilehdonkin
loistavaksi kehumasta Stanfordin yliopiston commencement-puheesta
”Teidän täytyy löytää se, mitä rakastatte”. Sen
jalanjäljillä liikkui 2008 USA:n toiseksi suurimman työnvälitystoimiston
Monster.comin kampanja ”Löydä kutsumuksesi”, jonka
pinnistetty iskulause kuului: ”Kutsumuksesi kutsuu.” Joka tapauksessa
’kutsumus’ nousi FA:n ja perustajansa erityiseksi lempilapseksi.
n & n -haastattelussa Järvilehto nostaa sen oma-aloitteisesti
esiin esimerkkinä FA:n kyvystä vaikuttaa yhteiskunnallisena
muutosvoimana. Hän sanoo, että Upeaa työtä! pani alkuun muutoksen:
kutsumuksesta tuli ”ihan erilainen termi”, josta ”puhutaan
ihan kuin osana normaalia mielekästä työtä”.
438