ajatuspajoista

Tiivistelmä
Teksti jakaantuu taustoittaviin osuuksiin (Aluksi ja Johdanto),
yleisen aihepiirin kokoamiseen (II luku), tapaustutkimukseen (III
luku) ja päätelmiin (joita seuraavat vielä kirjallisuusluettelo ja
kaksi liitettä). Raportti hahmottelee puuttuvaa kokonaiskuvaa
think tank -tyyppisestä vaikuttajaviestinnästä meillä ja muualla.
Keskustelun virittämiseksi se kysyy ennen kaikkea, millaista on
luovuuden ja kriittisyyden rinnakkaiselo Suomessa 2010-luvulla.
Aluksi-osuudessa kerrotaan lyhyesti yritysmaailmassa yleistyneiden
filosofia- ja missio-ilmoitusten huonosti tunnetusta historiasta.
Samalla aloitetaan pohdinta nykyisen palveluvaltaisen
elinkeinorakenteen määrittämästä, merkityksiin keskittyvästä ja
uudennoksia havittelevasta enemmän tai vähemmän filosofisesta
työstä. Lisäksi juonnetaan raportin yksittäinen pääkohde eli ajatuspalvelutarjoajien
joukosta erottuvan filosofilähtöisen yrityksen
nousu näkyväksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi.
Johdanto keskittyy ’ajattelutaito’-käsitteen läpimurtoon maailmalla
arvostetussa suomalaisessa perus- ja keskiasteen opetuksessa.
Asian erittely pohjustaa pääluvuissa jatkuvasti esille nousevaa
kysymystä luovuuden ja kriittisyyden suhteista: täkäläisessä
kasvatus- ja koulutusperinteessä ne ovat eläneet ja elävät yhä tietoisemmin
toinen toisiinsa kietoutuneina ja toisiaan ruokkien.
Opinahjojen ja niitä ravitsevan tutkimuksen ja keskustelun näkökulmasta
muualla yhteiskunnassa viihtyvä, jopa tarkoituksellisesti
vaalittu ja joskus aggressiivisestikin ajettu kritiikittömyys näyttää
ilmiöltä, jota tulee yrittää ymmärtää mutta myös arvostella.
Johdantoa seuraa ajatuspajojen ja vastaavien kehittämisideoita
tuottavien yhteiskunnallisesti merkittävien toimijoiden historiaa
ja nykyisiä laatupiirteitä käsittelevä II luku. Sen lukijalle valkenee
entistä paremmin, mitä think tankit oikein ovat, miten ne jäsentyvät
Suomessa pääpiirteittäin ja miten niitä lähelle tulevat nykytilanteessa
erilaiset tutkimus-, viestintä-, koulutus-, valmennus-,
kehittämis-, konsultti- tai innovointiyritykset. Luvussa myös tarkennetaan
katse lifestylen ja oma-avun tuloon lehtikentälle ja kirjaalalle
sekä laajemmin yleisiin puhe- ja ajatustapoihin. Tämä ulottuvuus
vaatii Suomessakin nousussa olevan positiivisen psykologian
tutkimusperinteen ja sitä paljon vanhemman ja laajemman myönteisen
ajattelun ideologian tutkailua erikseen ja yhdessä. Luku palaa
ehtimiseen ja myös päättyy puntarointiin siitä, miten kriittiset
7