29.06.2016 Views

ajatuspajoista

ajatushautomoraportti-netn-2016

ajatushautomoraportti-netn-2016

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Tausta<br />

on selvä. Ehkä räikeimmin se tulee esiin Pennsylvanian yliopistoon<br />

kuuluvan Whartonin kauppakorkeakoulun psykologian professsorin<br />

Adam Grantin (s. 1981) läpimurtoteoksessa Give and Take<br />

(2013). Todistellessaan erinäisiä yksittäistutkimuksia yhdistellen,<br />

kuinka ”antajat” ovat turvallisempia, tuloksellisempia ja tuottavampia<br />

yhteisöilleen kuin ”ottajat”, se tulee yhdistäneeksi kriittisyyden<br />

”epämiellyttävään” ihmistyyppiin. Kovapintaisten ja kilpailuhenkisten<br />

kriitikko-ottajien vastavoimaksi nousevat miellyttävät,<br />

lämpimät ja kohteliaat antajat, jotka pystyvät yhteistyöhön<br />

ja sopusointuun.<br />

Seligmanin yhdessä Petersonin kanssa kirjoittamassa Character<br />

Strengths and Virtuesissa (2004) ”kriittinen ajattelu” laskettiin vielä<br />

hyveiden joukkoon yhdessä ”avomielisyyden” kanssa. Sama teema<br />

oli idullaan jo Seligmanin Authentic Happinessissa (2002). Hänen<br />

Learned Optimisminsa (2011) suorastaan kehuskelee kirjoittajansa<br />

tavalla kuulemma aina toivottaa tervetulleeksi kriittisyys psykologiassa<br />

yleensä ja häneen kohdistuvana erityisesti.<br />

Mutta Flourishissa (2013) seurasi roima rajanveto. Yhdelle puolen<br />

jakolinjaa pantiin ”myönteinen mieliala”, ”laajempi tarkkaavaisuus”,<br />

”holistisempi ajattelu” ja ”luovempi ajattelu”, toiselle taas<br />

”kielteinen mieliala”, ”kriittisempi ajattelu” ja ”analyyttisempi<br />

ajattelu”. Vaikka negatiivinen tuumaustapa oli ”oikeissa paikoissa”<br />

tärkeää siinä missä positivinenkin, Seligmanin mielestä ”koulut<br />

painottivat aivan liian usein kriittistä ajattelua ja ohjeiden seuraamista<br />

mieluummin kuin luovaa ajattelua ja uusien juttujen oppimista”.<br />

Tässä kannassaan hän lähenee ”positiivisen psykologian<br />

liikkeen neroksi” kutsumansa Fredricksonin Positivitya (2009).<br />

Siinä sana ”kriittinen” tavataan Duttonin ja Lyubomirskyn malliin<br />

lähes pelkästään toisessa perusmerkityksessään, kun nuo ja<br />

nuo asiat ovat kirjoittajasta kriittisen välttämättömiä myönteisyyden<br />

lisäämisessä. Näiden tapausten lisäksi se kohdataan jopa konnan<br />

roolissa, kun toivottua ”joustavaa” ja ”resilienttiä” asennetta<br />

vastaan asetetaan ei-toivottava ”kriittinen” ja ”itseensäkäpertyvä”<br />

suhtautumistapa.<br />

Johonkin mittaan saakka tällaista asennetta voi ymmärtää<br />

psykologipiireissä, koska depressioihin tiedetään liittyvän ajoittain<br />

kohtuutonta itsesoimausta ja -syyttelyä. Todennäköisemmin<br />

taustalla vaikuttavat sukseemanuaalien perinnäistavat. Aluksi-<br />

161

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!