ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
on tehty kuorruttamalla matikan tehtävät jollain söpöllä eläinhahmolla.
Se ei vain toimi. Verrattuna oikeisiin mobiilipeleihin kuilu
koukuttavuudessa ja mukaansa tempaavuudessa on valtava. Angry
Birds on siitä hyvä esimerkki. Jos pääset tasolle sata, olet oppinut
pikkuhiljaa miten eri linnut toimivat ja paljon muuta. Itse peli
voidaan rakentaa niin, että se on oppimista. Näin voidaan opettaa
mitä tahansa, vaikka historiaa, matematiikkaa tai vieraita kieliä.”
Lightneer kertoi ensimmäisen oppimispelinsä esittelystä USA:ssa
keväällä 2016. Viestimet kertoivat kesäkuussa, että Vesterbacka jättää
Rovion ja siirtyy kasvuyritysten neuvonantajaksi. Fun Academyyn
ja Lightneeriin viitaten HS lainasi häntä: ”On ollut ideana,
että laittaisin paljon puhuttua koulutusvientiä liikkeelle. Harva
Suomessa edes ymmärtää, miten kova brändi meillä on koulutuksen
ympärillä.”
Tässä raportissa ei arvioida Rovion tai Lightneerin pelejä markkinointiväitteineen.
Sen sijaan tarkataan FA:n ja sen edustajien,
kuten perustajan ja hallitusjäsenen Järvilehdon, harjoittamaa yhteiskunnallista
vaikuttamista kouluasioissa. Katsotaan taustaksi
hänen julkisten puheittensa koko kaarta, sitten hänen kirjaansa ja
lopuksi FA:n koululobbauksen teoriapohjaa, nykytilaa ja pulmia.
Koulu-uudistuksen tausta ja luonne
”Ihminen oppii silloin, kun hän on kiinnostunut oppimastaan”,
kuulutti Ajattelun ammattilainen elokuussa 2009. Blogi ei viitannut
lähteisiin. Luonnontiedeopetuksen yhdysvaltalainen uudistaja
Dolman MacCracken pohti jo 60-luvulla: ”Milloin opitaan? Kun
ollaan kiinnostununeita? Mitä opitaan? Itselle tärkeiltä vaikuttavia
asioita. Miten opitaan? Aktiivisesti osallistumalla. Oppiminen ei
ole passiivinen tapahtumakulku.” Näissä painotuksissa näkyy
deweylainen tekemällä oppimisen, oppimaan oppimisen ja toimeliaan
osallistumisen perinne. Järvilehto ei ole kasvatustutkimuksen,
kouluhistorian tai oppimisfilosofioiden asiantuntija: hän ammentaa
ajatuksensa lähinnä pelioppimisen populaarikirjallisuudesta.
Lainatun postauksen tapa yhdistellä ajatusta mielenkiinnosta
ja kenen tahansa helposti opittavissa olevista taidoista muistuttaa
Perigo Mooren You’re Smarter Than You Thinkiä (1985), joka
alleviivaa intressin ja intelligenssin kehittämistä, sisäsyntyistä
370