ajatuspajoista

Tapausesimerkki – Filosofian Akatemia Oy
teemoja. Sen sijaan katsotaan hänen ja FA-kollegansa niille löytämiä
yleiskäyttöjä.
Martela esitteli heinäkuussa 2012 blogissaan perushypoteesinsa
englanniksi. Sen mukaan Decin & Ryanin kolmeen psykologiseen
perustarpeeseen (omalakisuus, pätevyys ja suhteisuus) piti lisätä
neljäs. Hän ehdotti ”auliutta mielekkääseen osuutensa tekemiseen
[contribution]” eli halua tehdä jotain, joka avustaisi kaikkien merkityksellisyyskokemuksessa.
Hän ei maininnut Maslow’n kuuluisaa
hierarkiateoriaa, jonka mukaan ihmiset pyrkivät ensisijaisesti
tyydyttämään fyysiset ja turvallisuudelliset, sitten yhteenkuuluvuudelliset
ja tämän jälkeen itsekunnioituksen tai pätevyyden tarpeet.
Vasta nämä tyydytettyään he voivat keskittyä korkeimpiin
itsetoteutustarpeisiinsa. Martela ei liioin selostanut, että Decin &
Ryanin ei-hierarkkinen tarvekolmikko kuuluu pitkään ketjuun
parannusyrityksiä Maslow’n malliin. Lawrence & Nohria hahmottelevat
tarvenelikon: hankkia tavaroita ja kokemuksia, sitoutua
pitkiin vastavuoroisuusssuhteisiin, oppia tajuamaan maailmaa
ja itseä sekä puolustaa itseä, rakkaita, uskomuksia ja voimavaroja.
Positiivisen psykologian pioneeri Corey Keyes taas erotti 2002
Maslow pohjanaan ’positiivisen toimivuuden’ psykoulottuvuuksista
(itsen hyväksyminen, positiiviset suhteet toisiin, henkilökohtainen
kasvu, elämän tarkoitus, ympäristön hallinta ja autonomia)
sen sosiaalidimensiot. Ne olivat yhtenäisyys, toteutuvuus,
yhdentyvyys, hyväksyttyys ja – Martelan ensiehdotusta ennakoiden
– avustavuus. Martela on sittemmin tarkentanut neljänneksi
perustarve-ehdokkaakseen hyväntekemisen. Näin summasi
Ylioppilaslehti toukokuussa 2015:
Hän oli aina tiennyt, että hyvistä teoista tulee hyvä fiilis […]. Jostain
syystä tätä perustavaa ihmisyyden piirrettä ei vain oltu [sic] itseohjautuvuusteorian
piirissä tiedostettu. Tämän toteuttaakseen Martela hankkiutui
Kulttuurirahaston tukemana puoleksitoista vuodeksi Rochesterin
yliopistoon Yhdysvaltoihin. Missio oli osoittaa empiirisesti, että hyvän
tekeminen todella on yksi ihmisen perustarpeista. Martela ahersi väitettä
tukevien tutkimusten parissa aamusta iltaan. Hän muun muassa pyysi
opiskelijoita pitämään päiväkirjoja, joista hän havaitsi, että hyväntekeminen
näyttelee itsenäistä osuutta ihmisen päivittäisessä hyvinvointivaihtelussa.
Ryan ja Deci eivät kuitenkaan – Martelan näytöistä huolimatta
– ole suostuneet vielä muuttamaan listaansa.
351