ajatuspajoista

Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin
Hawthorne
Yhdysvaltalaisen ajatteluperinteen tuntemustaan Järvilehto haluaa
osoittaa lainaamalla Monenkirjavissa kuvitelmissaan myös Emersonin
tuttaviin kuulunutta kirjailijaa Nathaniel Hawthornea (1804–
1864): ”Yksikään ihminen ei voi pitempää aikaa elää kaksin kasvoin,
joista paljastaa toiset itselleen, toiset muille ihmisille, tulematta
lopulta epätietoiseksi siitä, kummatko ovat todelliset.” Hän
juontaa lainauksen oireellisesti kirjoittamalla, että Hawthorne ”totesi
näin”. Lähdeluettelossa on kuitenkin korrektisti mukana tämän
romaani The Scarlet Letter (1850), ja sitaatti siitä on aito. Nimetön,
usein me-muotoa vaaliva kertoja toteaa näin esiteltyään
erään pappismieshenkilön. Jälleen voi ihmetellä sitä, ettei Järvilehto
kerro lainaavansa romaania, joka on vieläpä suomennettukin.
Mutta kenties tähän liittyy lainauksen yleinen käyttöperinne.
Sen tapaa esimerkiksi Carterin Untamed Leadershipistä (2011),
jossa se yhdistetään Järvilehdon tyyliin hyvän ensivaikutelman
tekemiseen työelämässä. Lausetta lainaavat myös Horan-Katesin
The Leader’s Journal (2011) integriteettiä ja autenttisuutta teroittavassa
luvussaan, Brounsteinin ja kumppanien Thriving in the
Workplace (2010) vannottaessaan johdonmukaisuutta menestystekijänä
ja Maxwellin & Dornanin How to Influence People. Make
a Difference in Your World (2013), joka neuvoo vaikutusvaltaa janoaville,
kuinka ”vilpittömyys on paras ystäväsi”.
James
Lahti lainaa William Jamesia blogissaan tammikuussa 2013. Kuvattuaan,
kuinka tärkeää ”kunkin meistä” on ”ottaa vastuu teoistamme,
sikäli kuin ne vaikuttavat toisiin ihmisiin” ja ”tunnistaa
valtava mahtimme maailman muuttamiseksi parempaan”, hän
jatkaa:
En usko, että kenenkään tarvitsee etsiä elämän tarkoitusta jostain
kaukaa. Väitän, että yksinkertaisimmassa, perustavimmassa
muodossaan tuo tarkoitus voi olla pyrkimistä erinomaisuuteen ihmisenä
olemisessa hyveitä vaalimalla. Tämä ei ole helppo tehtävä,
ja se on varmasti tapa ”käyttää elämänsä tavalla, joka kestää elämää
pidempään”, kuten William James sanoi.
566