Från målspråk till källspråk - Vaasan yliopisto

ACTA WASAENSIA 333
Tarkiainen, V. (1941). Kristfrid Ganander, Porthanin työtoveri. I: Virittäjä 1941. 1–34.
Tarp, Sven (1995). Wörterbuchfunktionen: Utopische und realistische Vorschläge für die
bilingule Lexikographie. I: Studien zur zweisprachigen Lexicographie mit Deutsch
II. 17–61. Wiegand, H.E. (red.) (Germanistische Linguistik. 127–128).
Tengström, Jacob (1796–1799). Vitam & Merita M. Isaaci B. Rothovii, Episcopi q.
Aboënsis. Aboæ: Frenckell.
Tengström, Leif (1997). "Muschoviten ... Turcken icke olijk". Ryssattribut, och deras
motbilder, i svensk heraldik från Gustav Vasa till freden i Stolbova I–II. Akademisk
avhandling. Jyväskylä Studies in the Arts 55. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
The Cambridge Ancient History VI (1994). The Fourth Century B.C. 2nd edition. Edited by
D.M. Lewis – John Boardman – Simon Hornblower – M. Ostwald. Cambridge:
Cambridge University Press.
Til-Landz, Elias (1673). Catalogus plantarium. Tàm in excultis quàm incultis locis prope
Aboam superiorj æstate nasci observatarum, In gratiam Philo-Botanicorum
concinnatus ab Elia Til-Landz/ Med. Doct. & Prof. P. Aboæ: Petrus Hanson.
Til-Landz, Elias (1683). Icones novæ in usum selectæ, et Catalogo planatarum promiscue
appensæ. Aboæ: Johannes L. Wallius.
Til-Landz, Elias (1692). Dissertatio ossibus humanis. Resp. Henricus Hasselqvist, med stud.
Aboæ: Johannes L. Wallius.
Toivonen, Y.H. (1938). Renvallin sanakirjan ilmestymisvuodet. I: Virittäjä 1938. 100–105.
Toury, Gideon (1995). Descriptive Translation Studies and beyond. Amsterdam/
Philadelphia: John Benjamins Publishing Company.
Tunkelo, A.E (1907). Vierasperäiset sanat. Oikeinkirjoituskokous (Möte över finskans
rättskrivning och stavning) 1.4.1907. I: Virittäjä 1907. 53–89.
Ullman, B[erthold] L[ouis] (1933). A Project for a New edition of Vincent of Beauvais. I:
Speculum VIII (1933). 312–326. The Mediaeval Academy of America. Cambridge:
Cambridge University Press.
Uppslagsverket Finland (1982; 1985). I. A–J; III. S–Ö. Helsingfors: Holger Schildts förlag.
Uusi Tietosanakirja (1966; 1968). 6. Osa; 11. osa Helsinki: Tietosanakirja OY.
Vallinkoski, Jorma (1952). Lisätietoja Gananderin sanakirjasta. I: Virittäjä 1952. 209–210.
Valvoja-Aika. Tidskrift utgiven av Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1907–1922. Helsinki.
Vanhat kielioppimme. Petraeus 1649, Martinius 1689, Vhael 1733. (1968). Faksimil.
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Varantola, Krista. (1992). Lexicographical and terminological tools in translation. I:
Terminologiläran och dess relationer till andra områden. 145–159. Nordisk
forskarkurs i Mariehamn, Åland september 1990. Nordterm 4. Stockholm.
Vartiainen, Liisa (1988). Kodin sanasto 1896. I: Isosuinen nainen. Tutkielmia naisen
kielestä. 250–258. Lea Laitinen (red.) Helsinki: Yliopistopaino.
Vatvedt Fjeld, Ruth (1994). Ekvivalensproblematikk i nordisk leksikografisk ordbok. I:
Nordiske studier i leksikografi II. Rapport fra Konference om Leksikografi i
Norden 11.–14. maj 1993. Skrifter utgivet af Nordisk Forening for Leksikografi.
Skrift nr 2. 78–86. A. Garde – P. Jarvad (red.). København.
Vesikansa, Jouko (1977). Viisikymmentä vuotta Nykysuomen sanakirjan alullepanosta. I:
Virittäjä. 1977. 323–330.
Wexionius, Michael Olai se Gyldenstolpe, Michael Olai
Vhaël, Barthold (1733). Suomen kielioppi, joka huolellisemmalla metodilla, syvemmällä
huolella, tarkkaamisella ja vaivalla paljastaa tämän mitä vanhimman ja luonnoltaan
etevimmän kielen salaisuudet ja valaisee sen ominaisen, muista Europan kielistä
eroavan hengen, taivutukset ja konjugatsionit, jotka ovat sukua itämaisille, ja
varsinkin vanhemmille kielille. Grammatica Fennica adcuratiore methodo, penitiore
cura, observatione et labore, reserans antiqvissimae hujus, ac natura sua
praestantissimae lingvae adyta, ejus peculiarem, ab aliis Europaeis linguis
differentem genium, flexiones et conjugationes, orientalibus, primaevae imprimis
adfines, illustrans. Åbo: Johan Kiämpe.